Ympyrä sulkeutuu

Moi taas!

Tässä vaiheessa ollaan jo Suomessa takaisin, eihän meillä ollu enää aikaa kirjotella tätä blogia, kun pojat tuli Phi-Philtä takasin, ja vietettii vikat päivät Bangkokissa. Nyt kuitenki ku omalta osalta Suomeenpaluuhärdelli on jo melkolailla ohi, ni ehin tätäkin päivittämään. Jäänee viimeseks blogimerkinnäks, ellei sitte pojat onnistu kiireiltään kirjottamaan tekstiä siitä Phi-Phi -reissustaan. Mikäli ehtii, ni lisään sen sitte tänne.

Alright, pojat tuli tosiaan takas saarelta viime torstaina joskus alkuillasta. Päivän ohjelmana oli vielä mopojen palautus, mä ku en sitä yksin jalkapuolena oikein pystyny hoitamaan. Sitte alkoki melko armoton kämpän ympäri kääntäminen, ku alettiin ettiä omaisuuttamme, mikä pitäs saada samana iltana pakattua. Hyvin se onnistu, ja kaikki tavarat löyty. Aika sekavilla fiiliksillä mentii sitte aikasin nukkumaan, seuraava päivä kuitenki alkais jo ennen kaheksaa.

Seuraava päivä alko sillä, et luovutettiin kämpän avaimet vuokranantajan edustajalle, ja saatii vähä lisää takuurahoja takasin. Ei kaikkea, koska oltiin muka pilattu about 100e edestä pyyhkeitä, jotka oli just ostettu uusina ennen meitä. Noh, ei sitä enää aamulla paljo jaksanu kinata. Siitä lähettii sitte toimistolle, ja siitä mentii vielä aamupalalle viettämään viimestä työpalaveria. Saatii hommat wrapattuu hyvin, ja lähettii taksilla kohti Phuketin lentokenttää. Tietysti meiä lento oli puolisen tuntia myöhässä, mut ei sitä kumminkaa minkää jäniksen selässä oltu, ni jakso siinä ootellaki. Joskus 1300 aikaan muistaakseni päästiin sitte matkaan, ja reilu tuntia myöhemmi laskeuduttii Bangkokiin. Ei ollu sekää lentokenttä yhtään nii pelottavan olonen, ku sillon 3kk sitte ku oltii siellä ekaa kertaa. Lentokentältä päästii näppärästi suoraa junalla skytrainasemalle (tietynlainen juna sekin), mistä päästii melko vaivatta hotellille. Meiä hotelli oli King Royal Garden Inn, ja se oli iha Surasanin pysäkissä kiinni, tosi jees. Älkää antako hotellin nimen hämätä, ei se mikää fiini ollu. Maksettii 22e/yö kahden hengen huoneesta, eli 11e per nassu. Taso oli sen mukanen, vähä ku ois bungalowiin astunu, ku huoneen oven avas. Mut hyvin siellä kaks yötä kumminki nukku, ei siinä.

Olli, Esko ja Roope Phuketin lentokentällä

Päästiin joskus ehkä 1700 aikoihin lähtee kylille. Oltiin päätetty, että lähetään Siamin ostoskeskukseen, Hard Rock Caféhen ja MBK-ostoskeskukseen. Siamin ostari löyty helposti. Ainut vaan, et niitäki oli kolme, Siam Paragon, Siam Center ja Siam Discovery. Paragon oli kaikista fiinein, siel myytii Lamborghineja ja Hermestä ja Dolce & Gabbanaa ja muuta opiskelijabudjetin krääsää. Siam Centerissä oli jo vähä normaalimpeja liikkeitä, jotai urheilukauppoi ja muuta vaateliikettä. Discoveryssä me ei ehkä ees käyty, en nyt muista. Näiden jälkee suunnistettii Hard Rock Cafélle, ja löydettii sinne! Mä ostin sielt perinteisesti t-paidan ja snapsilasin, ja oltii valmiit jatkaa matkaa. Seuraavaks päästii MBK:lle, mikä osottautu iha järjettömän isoks ostoskeskukseks. Oisko siin ollu jotain 6 kerrosta, ja pinta-alaa per kerros iha törkeesti. Niin paljo, et eksyttii yhessä vaiheessa elektroniikkakerrokseen, joka oli siis täynnä pieniä kojuja, missä jengi myi kaikkee elektroniikkakrääsää, lähinnä feikkejä. Muissa kerroksissa oli kans tollee "torityyliin" vaatekojuja, ja sit kaikenlaista puutavaraa (buddha-patsaita, lasinalusia jne), ja kaikkee muuta roinaa. Krääsäparatiisiks me alettii tota paikkaa kutsua. Vai krääsätaivaaks.. Noh, joku semmonen kuitenkin.

Bangkokin liikennettä, Surasakin asemalla

Krääsäparatiisi

Illalla mentiin syömään Nest-nimiseen ravintolaan, mitä oli jossai kehuttu. Eikä syyttä, hyvää ruokaa, hyvä tunnelma, ja hieno mesta. Semmonen katettu kattoterassi jossai keskellä Bangkokia, missä oli DJ soittamassa, ja ruoka oli hyvää. Kallista siellä kans oli, sen takia ei jääty pidemmäks aikaa sinne iltaa viettämään.

Lauantaina heräiltii, ja lähettii skytrainilla viikonloppumarkkinoille jonnekin päin Bangkokia. Vaaleenvihreenlinjan melkeen lopussa se oli, paremmin en nimiä muista. Aikasemmin kerroin Koh Pha Nganin viikonloppumarkkinoista, joissa Full Moon Partyja seuraavana päivänä käytii syömässä ja pörräämässä. Nää oli vähä samalla meiningillä, mut tääl oli lisäks vaatekojuja ja puutavarakojuja, ja kaikkee muuta mahdollista. Nii ja nää oli ehkä tuhat kertaa isommal alueella. Nii iso alue, ettei sitä pystyny millää käymää kokonaan läpi. Halpaa sielläki oli, mut aika vähän loppujen lopuks tarttu mukaan. Kannattaa kuitenki jos Bangkokissa on, ni piipahtaa tuol viikonloppumarkkinoilla, kyl siel on mahis kuitenki löytää vaik mitä siistiä. Markkinoiden jälkeen lähettiin China Towniin. Sieltä ei kyl kukaa löytäny oikei mitää. Ehkä me ei oikeesti ees löydetty sitä China Townia? Tiedä häntä. Tulipahan käveltyä ainaki iha törkeesti.

Aamukahvit Surasakin mestoilla

Vilskettä China Townissa

Värikäs talo China Townin lähistöllä

Illalla päätettii herkutella, ja mentiin buffettiin syömään. Mentiin Baiyoke hotelliin, missä on buffet 81. kerroksessa. Hinta oli suunnillee 17e, mut se ei sisältäny juomia. Eipä siinä, ei se paha hinta silti ollu. Aluks mentiin hissillä 19. kerrokseen, mistä meidät sitte opastettiin seuraavalle hissille, millä päästii sitte loppumatka sinne 81. kerrokseen. Näkymät oli aika mielettömät, oltiin kuitenki jossain vajaa 300m korkeudessa, ja kaikki seinät oli ikkunaa. Ruoat oli myös herkullisia, sieltä löyty kaikkea. Siis kaikkea, en jaksa alkaa luettelemaan. Jälkiruokapöytäki oli tosi monipuolinen, mut vähä petyin kyl kaikkien kakkujen tasoon. Mut, ei kaikkee voi saada. Päästii vielä ruoan jälkeen käymää pari kerrosta ylempänä, missä oli pyörivä "parveke", missä pysty siis oleilemaan silleen, että se pyöri koko rakennuksen ympäri, ja siitä näki aika pitkälti koko Bangkokin sitte. Pimeellä ei nähny tietysti oikee muuta ku valoja, mut hienon näköstä sekin oli.

Esko, Olli ja Roope Baiyoke-hotellin buffetissa

Näköala Baiyoke-hotellin "parvekkeelta"

Sunnuntaina oliki aikanen lähtö lentokentälle, 0600 oltiin jo valmiit lähtemään hotellista. 0700 jälkeen oltiin lentokentällä, ja 0855 lähti lento kohti Suomea.

Ja niin Suomen aikaa noin klo 1615 loppu meiän Thaimaan seikkailu, kun oltiin viimein saatu matkatavarat haltuun. Toivottavasti ootte nauttinu blogin lukemisesta, ainaki sitä on ollu hauskaa kirjottaa (suurimman osan ajasta ainaki)! Ja nyt ainaki voidaan itekki vähä lueskella täältä, mitä kaikkea on tullukaa tehtyä, ku ei sitä kaikkea kuitenkaan voi muistaa. Tätä blogia ei tosiaan tän jälkeen enää jatketa (ellen saa käsiini tekstiä poikien Phi-Phi -reissusta), joten lienee paikallaan sanoa hyvästit, ja myös suuret kiitokset teille, jotka ootte jaksanu tätä lukea! Kiitos, ja näkemiin!

Sallin itselleni vapauden allekirjoittaa tän vikan tekstin myös muiden puolesta, eli

Kiittäen
Olli, Esko, Mikko ja Roope

Vihdoin ja viimein, uus teksti!

Heippa taas! Pahoittelut äärimmäisen pitkästä kirjotustauosta. Tauolle ei oo oikeestaan mitään muuta syytä, kun se, ettei mitää mainitsemisen arvosta oo tapahtunu. Ainakaa isosti. Koitan nyt kuitenki koota edellisen ööh.. kolmen viikon merkittävimmät tähän tekstiin.

Viimeks kirjottelin meiä sukelluskurssista Raya Yain saarella. Siitä seuraavana viikonloppuna vietettiin vappujuhlia firman porukalla meiän katolla. Viikonloppuna siks, et sunnuntaina porukalla oli vapaapäivä, toisin ku vappupäivänä eli tiistaina olis ollu. Ilta suju melko pitkälti rauhallisesti grillisafkaa syödessä, ja simaa ja muita virvokkeita juodessa. Joskus vähän liian myöhään todettiin, et on ehkä aika lähtee pois meiän katolta, ja jonneki ulos jatkoille. Jos en väärin muista, ni oon aikasemmi maininnu salaperäisen "Kulmakulma"-baarin. No jatkot oli sitte siellä! Siellä oltiin auringon nousuun, ja kävästii aamu-uinnilla sitte tossa meiän katolla, ennen ku mentii nukkumaan.

Vappujuhlista meille jäi melkonen läjä grillisafkaa seuraavalle päivälle: pastaa, paistettuu riisii, kanaa ja lisää kanaa. Kaikki muut söi kaikkea, mut mä päätin passata kanan, koska ne oli mun makuu vähä liia mausteisia ollu. Iha hyväki, etten koskenu, koska seuraavan yön kolme muuta jätkää vietti vessassa. Vihdoinki iski se turistitauti! Paitsi mulle. Mulle se varmaa iskee lentomatkalla takas Suomeen. Sitä odotelles. Seuraava viikko meni aika pitkälti tekemättä mitään, ku pojat korjaili itteään tosta taudista.

Seuraavana lauantaina oliki työkaverin läksärit, joita alettiin juhlistaa Nai Harnin rannalla. Siitä siirryttii rannan lähelle yhteen reggae-baariin, missä ilmeisesti ei ollukaa kivaa musiikkia. Siitä jatkettiin taksilla sitte Kulmakulman suuntaan, muttei menty kuitenkaan sinnekään, vaan mentiin "Siniseen Pöllöön". Sininen pöllö oli joku baari/ravintola aika lähellä Chalongin liikenneympyrää, kun lähtee Katalle päin. Nimityksensä baari on saanu logostaan, jossa on thaikkutekstiä, ja minimaalinen sininen pöllö. Jos en väärin muista. Se pöllö siinä ainaki oli. Joku paikallinen livebändi soitti siellä, ja paikalliset oli ihan innoissaan. Me ei tunnistettu ku yks biisi, jonka nimeä ei tiedetä (Thaikku-biisi siis), ni ei keskitytty bändiin iha niin paljo.

Sunnuntaina alkoki lätkän MM-kisat, ja me oltiin kisakatsomosta vastaava tiimi. Eli järkättiin illalla kisakatsomo firman ravintolaan, jonne oli kutsuttu suomalaisia turisteja ja täällä asuvia suomalaisia. Seuraavalla viikolla järkättii kanssa kisakatsomo jokaiselle Suomen matsille, ja muina aikoina tehtii töitä, jotka alko jo olla viimeistelyvaiheessa.

Nyt on jo kaikki työtehtävät purkissa, ja kolme muuta on Phi-Phillä.

Ja miks mä en oo? Lupasin jäädä kämpille kirjottaa blogia. No ei vaan, onnistuin hankkimaan pari viiltoa jalkapohjaan ja sormeen viime sunnuntain kisakatsomoo järkätessä, ja sain sitte 14 tikkiä. Aattelin, ettei mun oo ehkä fiksuu lähtee Phi-Phille, jotta nää paranis mahdollisimman hyvin.

Pojat saa retkeltä palattuaan sitte kirjotella niistä tapahtumista tänne, mulla tuskin tulee mitään kerrottavaa tässä parin päivän aikana.


Niin ja, kamerakaa ei oo kulkenu meiän mukana oikeestaan yhtään viime aikoina, ni ei oo kuviakaan, anteeks.

-Olli